Uusi vierasbloggaajamme Sebastian Forsén vammautui lumilautailu-onnettomuudessa ja sai selkäydinvamman vuonna 2003. Vammautumisensa jälkeen hän joutui opettelemaan toistokatetroinnin pystyäkseen virtsaamaan.
Hän rakastaa matkustamista eikä aio antaa minkään estää häntä toteuttamasta matkailu-unelmiaan. Sebastian on kerännyt parhaat vinkkinsä tähän blogiin.
Aihe: matka, toistokatetrointi, vierasbloggaaja, suolihuuhtelu
– Vatsasi on kuin auto, niin kauan kuin kaikki toimii hyvin, et kiinnitä autosi toimintaan ihmeemmin huomiota. Heti, kun autosta kuuluu outoa ääntä, huomioit asian. Tämä ei ole vain epämukavaa - ongelmat voivat estää sinua menemästä sinne, minne haluat ja tekemästä sitä, mitä haluat.
Gunilla Åhrén on 57-vuotias ja hänellä on synnynnäinen vamma, jonka vuoksi häneltä puuttuu toinen käsi. Tässä artikkelissa Gunilla kertoo kohtaamistaan vaikeuksista ja niistä selviytymisestään. Hän vammautui 30-vuotiaana pudottuaan hevosen selästä ja joutui selkäydinvamman vuoksi aloittamaan toistokatetroinnin. Tämän opettelu oli aluksi hankalaa, koska katetrin käsittely ei ollut aivan yksinkertaista yhden käden varassa.
Ennemmin tai myöhemmin useimmat miehet saavat LUTS-oireita eli alempien virtsateiden oireita (LUTS, Lower Urinary Tract Symptoms). Ennuste ei ole millään tavalla mieltä ylentävä…mutta jos tunnet oireet - ja hoitovaihtoehdot – asia ei ole enää niin pelottavaa. On aika tutustua lähemmin LUTS:iin!
Virtsarakon ja suoliston toimintahäiriöt koetaan usein häpeällisinä ja aihe on usein tabu. Vaikeaa aiheesta puhuminen ei ole vain vaivasta kärsivälle henkilölle itselleen vaan usein jopa terveydenhuollon ammattilaiset ottavat nämä asiat harvoin puheeksi. Siitä huolimatta, että potilaalla olisi selviä vamman tai sairauden aiheuttamia ongelmia virtsarakon tai suoliston toiminnassa. Renée Torndahl, joka kärsii kyseisistä vaivoista, sanoo: terveydenhuollon ammattilaisten ei pitäisi kysyä, pystyykö potilas virtsaamaan, koska vastaus useimmiten on "kyllä". Heidän pitäisi kysyä: miten virtsaaminen onnistuu?
